VAPAA-AIKA JA HARRASTAMINEN
Suomalaisen aika kuluu nukkumiseen, ruokailuun, työntekoon, opiskeluun, kotityöhön ja vapaa-ajan viettoon. Monta kymmentä vuotta ajankäyttö on jakautunut samalla tavalla, mutta 2000-luvun alussa työttömyys on muuttanut sitä, miten aika nykyään käytetään. Miehet tekevät enemmän työtä kuin naiset, mutta ero pienenee koko ajan.
Päivärytmi on muuttunut myöhemmäksi, nukkumaan mennään myöhemmin ja aamulla nukutaan pitempään. Ennen viikonloppu alkoi lauantain viikkosiivouksella, mutta nykyään lauantai ja sunnuntai ovat samanlaisia vapaapäiviä.
Vuodenaika voi vaikuttaa ajankäyttöön. Talvella, kun on pimeää ja kylmää, on mukava jäädä kotiin. Kesän pitkinä valoisina päivinä vietetään aikaa ystävien kanssa ulkona, pihassa ja kodin ulkopuolella.
Miehet tekevät nykyään enemmän kotitöitä (siivous, ruoanlaitto, lastenhoito…) ja naiset vähemmän kuin ennen, mutta kodin huoltotöitä (korjaus, maalaaminen, kunnostus…) naiset tekevät enemmän kuin aikaisemmin. Nuoret perheet tekevät vähemmän kotitöitä kuin esimerkiksi vanhempansa samanikäisinä. Lastenhoitoon sekä naiset että miehet käyttävät enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Miehillä vapaa-aikaa on enemmän kuin naisilla, työnsä lisäksi nainen tekee enemmän kotitöitä.
Tietokone on muuttanut vapaa-aikaa. Internetiä käytetään tiedon etsimiseen, sähköpostiin, raha-asioiden hoitamiseen, lehtien ja uutisten lukemiseen, ostoksien tekemiseen… Eniten nettiä käyttävät nuoret ja lapset, miehet enemmän kuin naiset. Eläkeikäiset katselevat enemmän televisiota, he myös lukevat enemmän kirjoja kuin työikäiset tai nuoret.
Lähes kaikki suomalaiset harrastavat liikuntaa. Suosituin liikuntalaji on kävely, seuraavaksi jumppa, pyöräily ja uinti. Koko ajan suositumpaa on juoksu, kuntosalilla käynti ja voimistelu tai kuntoilu kotona.
Kulttuuria harrastetaan paljon, suosituimpia ovat elokuvat ja erilaiset konsertit. Luovia taideharrastuksia - soittamista, laulamista, näyttelemistä, kirjoittamista tai kuvataidetta - harrastaa kolmasosa suomalaisista. Eniten näitä harrastavat lapset. Suomalainen kirjasto on monien vuosikymmenien ajan tarjonnut kaikille mahdollisuuden lukea ja opiskella. Nykyään kirjaston palveluihin kuuluu kirjojen lainaamisen lisäksi paljon muutakin. Erilaisia käsitöitä tekevät niin vanhat kuin nuoretkin.
Monet suomalaiset tekevät jotain vapaaehtoistyötä, esimerkiksi urheiluseurassa ja liikuntakerhoissa. Oman liikunta- tai urheiluharrastuksen lisäksi moni on valmis valmentamaan lapsia ja nuoria tai muuten osallistumaan seuran toimintaan. Ystäviä ja sukulaisia autetaan kodin pikkutöissä, mutta myös vanhusten auttaminen voi kuulua vapaaehtoistyöhön.
