IKÄKAUDET
Suomalainen elämänkaari kertoo, millaista elämää eri-ikäiset suomalaiset keskimäärin viettävät. Suomessa väestörakenne on ikääntyvä eli lapsia ja nuoria on vähemmän kuin eläkeikäisiä. Miksi? Syitä on paljon. Nuoret opiskelevat kauan ja perhe perustetaan myöhemmin kuin ennen, elintaso on korkea eli lapsia ei tarvita turvaamaan vanhempien vanhuutta. Myös elinikä pitenee eli ihmiset näkyvät tilastoissa pitempään. Toisen maailmansodan jälkeen (vuosina 1944-1949) syntyi paljon lapsia ja nämä lapset ovat nyt eläkeikäisiä.
Vauvaikä
Suomessa on hyvä ilmainen neuvolajärjestelmä, joka huolehtii odottavasta äidistä ja lapsesta syntymästä aina kouluikään. Valtio maksaa kaikille lapsiperheille lapsilisää joka kuukausi. Äitiysloma alkaa vähän ennen lapsen syntymää. Äitiysloman jälkeen äiti tai isä saa jatkaa vanhempainvapaata, joka päättyy kun lapsi on noin 9 kuukautta vanha. Tämän jälkeen vanhempi voi hoitaa lasta kotona ja saa kotihoidontukea. Tämä päättyy, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
Lapsuus
Lapsuus on nykyään lyhyempi kuin ennen. Aikaisemmin lapsi leikki pitempään, nykyään jo kymmenvuotiaat haluaisivat pukeutua ja käyttäytyä kuin teini-ikäiset. Fyysisessä mielessä lapsuus on lyhentynyt, sillä murrosikä alkaa pari vuotta aikaisemmin kuin sata vuotta sitten.
Suurin osa lapsista on päivähoidossa peruskoulun alkuun asti. Kaikki kuusivuotiaat käyvät esikoulua eli opettelevat koulutaitoja. Päivähoidossa lapsi oppii myös sosiaalisia taitoja eli leikkimään ja olemaan yhdessä ryhmässä.
Suomessa on oppivelvollisuus eli 7-15 -vuotiaat lapset ja nuoret saavat ja heidän myös täytyy opiskella. Suurin osa lapsista käy kaikille avointa ja ilmaista peruskoulua. On myös yksityisiä kouluja, joilla on esimerkiksi uskonnollinen ideologia. Joskus lapsi käy kotikoulua. Myös sairaalassa järjestetään lapsille opetusta. Lapsi aloittaa peruskoulun sinä syksynä, kun hän täyttää 7 vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 16 vuotta.
Nuoruus
Lapsuus on lyhentynyt, mutta nuoruus on vastaavasti pidentynyt. Opiskelu kestää kauan, lisäksi monet opiskelevat useamman kuin yhden ammatin. Perhe perustetaan usein melko myöhään, ensimmäisen lapsen saatuaan nainen on keskimäärin 30-vuotias.
Sata vuotta sitten ripillepääsy oli tärkeä vaihe nuoren elämässä. 15-vuotias sai ensin uskonnollista opetusta ja sitten hän itse päätti olla kirkon jäsen. Tämän jälkeen hän oli jo melkein aikuinen. Nykyään rippikoulun lisäksi on eri kirkoilla erilaisia kouluja tai leirejä. Leirejä on myös nuorille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Rippijuhla on useimmiten perhejuhla, jossa juhlitaan nuoren alkavaa aikuistumista. Lain mukaan 15-vuotiasta voidaan syyttää ja hänelle voidaan antaa tuomio hänen tekemistään rikoksista. Myös alle 15-vuotias joutuu korvaamaan tekemänsä vahingot.
Aikuisuus
Suomessa 18-vuotias on täysi-ikäinen, siksi sitä syntymäpäivää vietetään yleensä suurin juhlin. Myös 50-vuotispäivä on tärkeä päivä, ihminen on jo saavuttanut paljon, mutta hänellä on vielä aktiivista elämää edessään. Tätä päivää juhlitaan perheen ja sukulaisten kanssa, mutta myös työpaikalla ja harrastuspiirissä. Usein juhlitaan myös 60- ja 65-vuotispäivää, tällöin ajatellaan jo eläkeikää ja vanhuutta.
Suomalaisen arjen täyttävät perhe ja ystävät, työ ja harrastukset. Jos yksi osa vie paljon aikaa, esimerkiksi työ tai harrastus, se on pois jostain muusta, vaikkapa perheeltä. Tästä seuraa helposti ongelmia ja riitoja.
Vanhuus
Eläkeläinen ei useinkaan koe olevansa vanhus. Monet eläkeläiset ovat hyväkuntoisia ja terveitä. Koska vapaa-aikaa on runsaasti, he harrastavat ja matkustelevat paljon. Taloudellinen tilanne ei kuitenkaan kaikilla ole hyvä. Eläkkeen pienuus voi tehdä elämästä vaikeaa.
