AIKA JA AJANKÄYTTÖ
Eri maissa ja kulttuureissa on erilainen aikakäsitys. Itänaapurimme venäläiset nimittävät suomalaisia kalenterikansaksi. Mitä tärkeämpi ihminen, sitä enemmän kalenterissa on tapaamisia ja kokouksia. Suomalaisen mielestä myöhästelevä ihminen on epäluotettava. Miksi eri ihmiset suhtautuvat aikaan eri tavoin?
Aikakäsitys voi olla yksi- tai moniaikainen. Yksiaikainen kulttuuri on sellainen, jossa pidetään hyvänä työskennellä yksi asia kerrallaan loppuun asti ja aikataulun mukaan. Moniaikaisessa kulttuurissa ihminen ja hyvät ihmissuhteet ovat tärkeitä. Työ ja tehtävät tulevat vasta tämän jälkeen. Moniaikaisessa kulttuurissa voidaan tehdä monta asiaa samaan aikaan ja ihmiset ovat tärkeitä. Yksiaikaisuus on tavallisempaa sellaisissa maissa ja kulttuureissa, joissa yksilö on arvokkaampi kuin yhteisö. Länsi-Euroopassa ja Pohjoismaissa yksiaikainen ajattelu on yleistä.
Tavallisessa elämässä ihmisen aikakäsitys näkyy monessa eri asiassa. Täsmällisyys, aikataulujen pitäminen ja suunnitelmallisuus ovat suomalaiselle tärkeitä. Yleensä ihmiset pitävät omaa aikakäsitystään hyvänä ja tehokkaana. Yksiaikaisuus voi tuntua jäykältä ja hitaalta, koska koko aika menee yhden asian tekemiseen. Moniaikaisuus voi vaikuttaa hajanaiselta ja tehottomalta, koska monta asiaa tehdään samaan aikaan ja ihmissuhteet ovat ykkössijalla.
Suomalaisille aika ja aikataulut ovat tärkeitä. Työhön, tapaamiselle tai kokoukseen täytyy tulla sovittuun aikaan. Myöhästyminen on epäkohteliasta, joskus sitä pidetään henkilökohtaisena loukkauksena. Esimerkiksi juhlista myöhästyminen voi suomalaiselle tarkoittaa, että myöhästyjä ei pidä juhlia riittävän arvokkaina. Työaika ja vapaa-aika pidetään usein erillään, ylityötunnit lasketaan tarkasti ja niistä halutaan korvaus.
Jotain hyvääkin myöhästymisessä on. Suomalainen on yleensä hiljaa itsekseen, vaikka odottaisi bussia muiden kanssa samalla pysäkillä. Kun bussi on myöhässä, voi yhdessä muiden kanssa olla harmissaan sellaisesta huolimattomuudesta.
